Kirpusen silmiin on osunut tiedotusvälineistä uutinen, jonka mukaan epäonnistuneessa avioliitossa eläminen voi lisätä naisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin.

Tämä uutinen tuntuu turhamaiselta sen uutisen rinnalla, että taas on monta nuorta ihmistä menehtynyt yhden nuoren ihmisen tekojen tähden. Noin surulliset uutiset ovat Kirpusen kokoiselle olennolle kerta kaikkiaan liikaa. Niinpä tyydyn vain painamaan pääni ja lähettämään lämpimän ajatuksen ja lohdutuksen kaikille heille, joita tuska ja menetys näinä päivinä koettelevat. Rakkaus on ehkä ollut olennaisessa roolissa myös tässä tapauksessa: toisinaan sen poissaolo on vielä tehokkaampaa  ja tuhoisampaa kuin läsnäolo.

Mutta palatakseni aiheeseen. Hyvä kysymys, joka on moneen kertaan esitetty on, että minkälainen avioliitto on epäonnistunut. En yritäkään vastata tähän. Oletan, että epäonnistuneessa avioliitossa elävät puolisot ovat onnettomia ja tyytymättömiä paitsi toisiinsa myös oloonsa ja elämäänsä yleisesti.

Ja onko merkitystä sillä, onko kyseessä avio- vaiko avoliitto, tai pelkkä seurustelusuhde? Tulkinnanvaraisia olosuhteita nämä. Tutkimuksessa oli pitäydytty aviopareissa, joten ehkä avioliiton voi ajatella yhä tänäkin monimuotoisten perheiden aikana olevan jonkinlainen peruslähtökohta elämisen tarkkailussa. Ehkä avioliitossa sitoutuu jotenkin enemmän tai syvemmin tai isommin, en tiedä. Omasta puolestani papin aamen tai rinkula sormessa eivät takaa sen paremmin uskollisuutta, luottamusta tai keskinäistä avunantoa. Vanha kunnon rakkaus on tärkeintä. Rakkaus auttaa sietämään sukkamehun hajua, hämäriä poissaoloja, viivähtäviä katseita, harkitsemattomia sanoja, väsymystä, sairautta, työttömyyttä, osattomuutta, alastomuutta - ihminen voi olla alaston niin kovin monella tavalla!

Onpa vaikeata päästä asiaan.

Miten niin rakkaus on sairautta? Eihän rakkaus tartu. Tavat ja tottumukset tarttuvat, ja siitä johtuu aika ajoin ilmaantuvat hää- ja vauvabuumit. Eikä rakkaus tuhoa, vaan rakentaa. Mutta on monenlaista rakkautta, ei ole vain yhtä oikeata. Rakkaus ei minkään muotoisena tuki verisuonia.  Rakkaus ei heikennä yleiskuntoa, vaan päinvastoin, kaikissa muodoissaan. Rakkaus voi kyllä haavoittaa - joidenkin mukaan jopa tappaa.

Rakkaus on sairautta, jos sitä ei ole. Mieletön väite, eikä varmaan tottakaan.